Vapaa sivistystyö

Lain mukaan vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.

 

Vapaan sivistystyön viisi oppilaitosmuotoa tavoittavat vuosittain noin miljoona opiskelijaa. Keskeisimpiä toteuttajia ovat kansalais- ja työväenopistot, jotka lähes 200 opiston verkostollaan kattavat koko maan. Kansalaisopistot ovat paikallisesti toimivia, usein iltaopintoihin painottuvia ja kunnallisia kaikille avoimia oppilaitoksia. Opintojen pituudet vaihtelevat viikonloppukursseista lukuvuoden mittaisiin opintoihin.

 

Kansanopistot (78) ovat pääosin yksityisiä internaatteja, joiden opinnot kestävät pääsääntöisesti lukuvuoden, mutta myös viikon lyhytkurssit ovat tavallisia. Opintokeskukset (12) ovat järjestöllisen koulutuksen asiantuntijoita. Ne toteuttavat koulutusta yhteistyössä järjestöjen kanssa. Toimintamuotoja ovat kurssit ja opintokerhot.

 

Kesäyliopistot (20) tarjoavat ympärivuotista avointa yliopisto-opetusta sekä ammatillista täydennyskoulutusta. Liikunnan koulutuskeskukset (14) järjestävät liikunta-alan ammatillista perus- ja lisäkoulutusta sekä erityyppistä vapaatavoitteista koulutusta.

 

Tarkempaa tietoa vapaasta sivistystyöstä saat Opetushallituksen vapaan sivistystyön sivuilta, opetus- ja kulttuuriministeriön vapaan sivistystyön sivuilta tai vapaan sivistystyön oppilaitosmuotojen yhteisestä esitteestä.

powered by eMedia